Kerran Helsingissд yksin kuljin aamuyцllд pitkin katuja ja mietin eloani
Mietin miksi mieli kaataa aina likasangon niskaansa ja nautiskelee 
kylvystдnsд
Pддpostin luona kuulen tutun ддnen mutten nдe ketддn muuta kuin 
sen ratsastajan
Astun lдhemmдksi, kuuntelen, hevonen on lдmmin kivi hengittдд
Silloin kun kuu on stadionin tornin kohdalla, Marskilta pддsee 
karmea kirous
Jo koittaa hulluus, mietin lдhdenkц kotiin kun kivinen marsalkka 
huutaa ддni vдristen
kertosдe:
Teen tдmдn nyt selvдksi, rakastan teitд kaikkia, piste.
Ratsastamme halki Tццlцn, kohti meren rantaa puistoon, jossa 
tutut metalliset kasvot
Saavat punertavan vдrin, Sibbe nostaa taskumatin huulilleen ja 
hymyilee kuin lapsi
Loistaa tдysikuu, me kolme kaverusta viritдmme laulun elдmдlle kiitos
Urkupillit kaadetaan, kiviruumiit maahan kaivetaan
Silloin kun kuu, on piilossa pilven takana me lennдmme hilpeinд 
Havis Amandan luo
Joka taipuu lauluun, hylkeet sylkevдt kuohuviiniд, vдristen laulamme 
Valse Tristen
kertosдe
Silloin kun kuu, on tдytenд kolmen sepдn pддllд, orgiat jyskдд 
siellд ja tддllд
Haihtuu kaipuu, seppд vainaalta vasaran lainaan, taomme rytmiд 
luut kalisten
kertosдe
Piste.
Piste.